Tad Williams: Varjojen marssi 1 ja 2

Luin tätä Varjojen marssi sarjaa sitä mukaan, kun sitä ilmestyi suomeksi. Kahden suomennetun kirjan (= 4 suomenkielistä kirjaa) niiden suomentaminen kuitenkin lopetettiin, mikä ärsytti minua paljon. Sarja jäi niin mielenkiintoiseen tilanteeseen muistaakseni. Viime kesänä sain viimeinkin hommattua suomentamattomat teokset itselleni. Alkupään osien lukemisesta on kuitenkin jo aikaa useampi vuosi ja juoni ja henkilöt ovat alkaneet jo unohtua, joten uusintakierros oli paikallaan.

Alkuperäiset teokset on jaettu suomennoksissa kahtia, joten päätin esitellä kaksi ensimmäistä osaa yhtä aikaa, koska alkuperäisesti ne ovat yksi kokonaisuus. Varjojen marssi osa 1: Lauluja kuusta ja tähdistä kirjasta päästään tutustumaan Etelänmaahan. Se on ihmisten maailman pohjoisin osa ja sen rajalla kulkee varjoraja, jonka takana on Varjomaa. Siellä asuu qareja, jotka monta vuotta sitten ahdistettiin asumaan pohjoiseen ja varjoraja syntyi. Mutta nyt qarit haluavat kostaa.

Ensimmäisessä osassa esiteltiin tietenkin paljon henkilöitä, joista tarkemmassa seurannassakin on aika joukko. Tärkeimpiä päähenkilöitä ovat kaksoset prinsessa Briony ja prinssi Barrick. Heidän isänsä kuningas Olin on vankina Hierosol nimisessä paikassa ja heidän vanhempi veljensä Kendrick toimii sijaishallitsijana. Sitten Kendrick murhataan ja Briony ja Barrick joutuvat ottamaan sijaishallitsijan toimet itselleen. Kendrickin murhasta syytetään linnan asemestaria, tummaihoista Shasoa, mutta kaikki eivät usko hänen tehneen sitä. Pian Briony ja Barrick huomaavat etteivät voi luottaa kehenkään muuhun kuin toisiinsa, kun aateliset alkavat juonia saadakseen vallan itselleen. Lisäksi he saavat kuulla Varjorajan liikkuvan ja etelässä uhkaa maanpäällinen jumala ja hallitsija Autarkki, joka haluaa laajentaa valtaansa.

Ferras Vansen on köyhästä perheestä kotoisin, mutta on päässyt nousemaan korkeaan asemaan linnan sotilaiden päälliköksi. Vansen on toivottomasti rakastunut prinsessa Brionyyn, mutta heidän suhteensa olisi toivoton vaikka Briony ei syyttäisikään Vansenia veljensä kuolemasta. Vansen joutuu menemään tutkimaan erään karavaanin katoamista. Huomaamattaan hän joukkoineen ylittää Varjorajan, jolloin suurin osa miehistä menee sekaisin ja ne, jotka eivät mene, ovat eksyksissä.

Kirjassa  esiintyy myös kääpiöitä muistuttava rotu, Funderlingit, jotka asuvat maan alla, ovat lyhyt kasvuisia ja pitävät kiven käsittelystä. Yksi heistä Limsiö Sinikvartsi vaimonsa Opaalin kanssa joutuvat todistamaan, kun Varjorajan takaa ilmestyy ratsastaja, joka pudottaa maahan säkin ja katoaa. Säkistä löytyy noin 5-vuotias ihmispoika. Limsiö ja Opaali ottavat pojan omakseen ja nimeävät hänet Piiksi. Pii on hyvin erikoinen poika, mutta Opaali ja Limsiö rakastavat häntä kuin omaa poikaansa, mutta sitten Pii katoaa.

Viimeinen päähenkilö on Qinnitan Mehiläispesän apupapitar, jonka autarkki valitsee yhdeksi vaimoistaan. Qinnitan joutuu muiden vaimojen kanssa eristykseen, eikä hänellä ole lupaa tavata muita miehiä kuin autarkkia ainakaan kahden kesken. Sitten Autarkin sotajoukon leopardien päällikkö Jeddin rakastuu Qinnitaniin ja alkaa salaa yrittämään tapailua Qinnitanin kanssa. Qinnitan ei tästä pidä, sillä hän pelkää autarkin saavan tietää ja silloin heidät molemmat tapettaisiin.

Näiden henkilöiden lisäksi myös runoilija Matty Tinwrightin, lääkäri Chavenin ja Yasammez-nimisen qar-naisen näkökulmia käytettiin, mutta heidän osuutensa juonessa ei ainakaan vielä noussut kovin suureksi. Muutenkin henkilöitä esiteltiin valtava määrä ja ilman takana olevaa henkilölistaa olisi ollut vaikea pysyä kartalla siitä kenestä puhutaan. Ensimmäisessä osassa lähinnä tuli vain esiin kaiken maailman ongelmia ja esiteltiin henkilöitä ja maailmaa. Toisen osan, Pimeä kaupunki, lopusssa kuitenkin saatiin tärkeimpiin arvoituksiin vastaus ja silloin kirjan maailmaankin oli jo päässyt hyvin sisälle. Muutenkin kirja alkoi nopeasti kehittyä hyvin mielenkiintoiseen suuntaan. Ainakin vielä eri juonilinjat tuntuvat kovin erillisiltä, mutta eiköhän ne sarjan edetessä saada koottua yhteen.

Varjojen marssi kirjaan täytyi aluksi keskittyä hyvin paljon, että pääsi sisälle kirjan maailmaan. Mutta kirjojen edetessä juoni veti mukaansa. Kirjan kieli on minusta kaunista ja siitä syntyy aivan oma tunnelmansa. Suuri määrä päähenkilöitä yleensä haittaa minua, koska minä kiinnyn yleensä yhteen päähenkilöön ja haluan lukea vain hänestä. Muistaakseni ensimmäisellä lukukerralla halusin lukea vain kaksosista ja muut päähenkilöt eivät pahemmin kiinnostaneet. Tällä kertaa huomasin kuitenkin pitäväni myös muista henkilöistä ja luin melkein kaikista mielelläni. Kaiken kaikkiaan ihan mielenkiintoinen kirja ja sarjan aloitus.
Arvosana: 3/5

Tad Williams: Varjojen marssi 1: Lauluja kuusta ja tähdistä (Shadowmarch)
s. 477
Varjojen marssi 2: Pimeä kaupunki
s. 508
Varjojen marssi osa 1
Karisto 2006