Linkki sivulle, mistä lainasin kuvan. |
Delirium kirjan lopussa Lena pääsi pakoon Portlandista Korpeen, mutta Alexille ei käynyt yhtä hyvin. Nyt Lenan täytyy oppia selviytymään Korvessa, missä kaikesta on pulaa ja yhteiskunta pommittaa heitä. Onneksi Lena tutustuu Korppiin, joka opettaa, hänet Korven tavoille. Lena pääse myös kunnolla osallistumaan vastarintaan, missä hänelle annetaan tehtäväksi seurata vihollisjärjestö DVA:n johtohahmon poikaa Juliania.
Pandemonium kirja kostuu oikeastaan kahdesta eri osasta. Joka toisessa luvussa kerrotaan Lenan ensimmäisistä päivistä ja viikoista Korvessa ja kuinka hän sopeutuu sinne. Joka toisessa taas hypätään puoli vuotta ajassa eteenpäin, kun Lena on New Yorkissa vastarinta liikkeen apuna seuraamassa Juliania. Tämä rakenne on toisaalta aika ärsyttävä, kun luku jää jännittävään kohtaan ja seuraava luku kertookin jostain ihan muusta. Aluksi huomasin myös, että New Yorkin tapahtumat eivät paljon jaksaneet kiinnostaa ja olisin halunnut lukea vain Korven tapahtumista. Kirjan edetessä kiinnostus kuitenkin muuttui ihan päivastaiseksi. Lena oli tässä kirjassa mielenkiintoisempi, kun hänen oli pakko kehittyä vahvemmaksi selviytyäkseen elämässä eteenpäin.
Pandemonium oli hiukan rajumpi kuin Delirium, jossa Lenan usko yhteiskuntaan vasta vähitellen mureni. Pandemoniumissa yhteiskunnan ja kapinallisten välillä on jo täysi sota päällä. Ja ettei kaikki vain ole liian helppoa, niin kaikki yhteiskunnan ulkopuolelle jääneetkään eivät ole samalla puolella.
Minusta Pandemonium ja Delirium olivat yhtä hyviä, kumpaakin luin mielelläni vaikka ne eivät aivan täysosumia olleetkaan. Pandemoniumissa oli enemmän toimintaa ja ihan mielenkiintoinen juoni. Loppu oli hiukan yllättävä, enkä ole varma tykkäänkö siitä vai en, mutta kyllä kolmas osa on pakko lukea. Se näyttääkin ilmestyvän syyskuussa suomeksi. Jee!
Arvosana: 4½ / 5
Lauren Oliver: Pandemonium -rakkaus on kapinaa
Delirium #2
WSOY 2012
s. 295
30Koetus tilanne: 8 548 / 30 000