Douglas Adams: Linnunrata -viisiosainen trilogia

Jo pitkään minusta on tuntunut, että minulla on aukko sivistyksessä, kun en ole tutustunut Linnunradan käsikirjaan. Jopa muutamassa neulomista käsittelevässä blogissa olen törmännyt viittauksiin siihen. Ainoa kosketus minulla tähän kirjaan aiemmin oli lukion englannin tunnilta, jossa luettiin pätkä tästä kirjasta.

Linnunrata alkaa siitä, kun Arthur Dentille selviää, että hänen talonsa ollaan purkamassa ohikulkutien tieltä. Pian tämä kuitenkin vaikuttaa pikku ongelmalta sillä koko maapallo tuhotaan aurinkokunnan läpi rakennettavan hyperavaruuspikareitin tieltä. Arthur joutuu seikkailemaan pitkin Linnunrataa avaruusolioksi paljastuneen ystävänsä Ford Prefektin kanssa. Arthur pääsee mm. piipahtamaan maailmanlopun ravintolassa, kuulemaan vastauksen elämästä, maailmankaikkeudesta ja kaikesta sekä pelastamaan maailmankeikkeutta krikittiläisiltä. Mukana pyörivät myös Linnunradan presidentti kaksipäinen Zaphod ja masentunut robotti Marvin.

Etukäteen olin kuullut paljon hehkutusta tästä kirjasta ja siksi odotukset oli aika korkealla. Ne eivät kuitenkaan täyttyneet. Kirja oli kyllä todella hauska ja sai nauramaan melkein koko ajan. Minulle kuitenkin kirjassa tärkeintä on tarina ja tämä tarina ei oikein auennut minulle. Koko ajan tapahtui jotain ja loppujen lopuksi kirjasta jäi vähän sekava kuva.

Kirjan huumori kyllä upposi minuun täysillä. Varsinkin matemaatikkona löysin kirjasta muutamia hauskoja oivalluksia. Seuraava pätkä oli yksi suosikkini.

4. Väestö

Tiedetään, että on olemassa ääretön määrä maailmoita, yksinkertaisesti siksi, että on olemassa ääretön määrä tilaa. Eivät kaikki paikat kuitenkaan ole asuttuja. Siispä on oltava rajattu määrä asuttuja planeettoja. Kun mikä tahansa määrätty luku jaetaan äärettömällä, on osamäärä niin lähellä nollaa, ettei erosta juuri kannata puhua, joten kaikkien maailmankaikkeuden asuttujen planeettojen keskimääräisen asukasluvun voidaan sanoa olevan nolla. Tästä seuraa, että koko maailmankaikkeuden asukasluku on myös nolla, ja että kaikki satunnaisesti tapaamamme ihmiset ovat vilkkaan mielikuvituksen tuotetta.

(Linnunrata -viisiosainen trilogia s. 256)

Linnunrata -viisiosainen trilogia oli kirja, josta olisin halunnut pitää enemmän. Kirjan huumoria lukuun ottamatta se ei kuitenkaan herättänyt suuri tunteita. Se oli ihan kiva lukea, mutta siinä se. Tyyliltään kirja toi mieleen Terry Pratchettin kirjat ja hänen kirjoistaan tykkääville suosittelen tätä kirjaa ehdottomasti.

Arvosana: 3 / 5

Douglas Adams: Linnunrata -viisiosainen trilogia

WSOY 2000

s. 798

Sisältää teokset:

Linnunradan käsikirja liftareille (The Hitch-Hiker's Guide to the Glaxy, 1979)

Maailmanlopun ravintola (The Restaurant at the End of the Universe, 1980)

Elämä, maailmankaikkeus - ja kaikki (Life, the Universe and Everything, 1982)

Terve, ja kiitos kaloista (So Long, and Thanks for All the Fish, 1984)

Enimmäkseen harmiton (Mostly Harmless, 1992)

30Koetus tilanne: 19 165 / 30 000