William Nicholson: Tuulen laulu

Toisena kirjana mökillä lukuun päätyi Tuulen laulu. Se aloittaa Tuuli tulessa trilogian, jonka olen joskus monta vuotta sitten lukenut, mutta ainoa muistikuva siitä oli, että pidin kovasti. Nyt teki mieli lukea uudestaan tämä trilogia.

Aramanthian kaupunki on jaettu eri osiin värin mukaan ja kunkin perheen asuinalue riippuu siitä miten hyvin perheen jäsenet pärjäävät vuosittaisissa arvioinneissa. Hathin perheen nuorimman Pinpinin ensimmäinen arviointi menee täysin penkin alle ja pian sen jälkeen myös toinen kaksosista Kestrel alkaa kapinoimaan. Eräällä pakomatkalla Kestrel saa sitten tehtäväkseen lähteä etsimään Tuulen laulua, joka voisi romuttaa koko yhteiskunnan järjestyksen. Niinpä Kestrel lähtee yhdessä kaksoisveljensä Bowmanin kanssa etsimään Tuulen laulua. Mukaan tuppaa myös hyljeksitty ja vähän yksinkertainen Mumpo, joka haluaa Kestrelistä ystävänsä.

Tuulen laulu oli ihan O.K. kirja. Kirja oli täynnä mielikuvituksellisia henkilöitä, kuten kiltit lieju-ihmiset, pelottavat lapsivanhukset, jotka muuttivat kosketuksella ihmisiä itsensä kaltaisiksi, sekä toisiaan vastaan taistelevat tuulitaistelijat. Kestrelin, Bowmanin ja Mumpon matka oli kuitenkin aika tylsä loppua lukuun ottamatta. Mielenkiintoisinta olikin lukea, mitä hankaluuksia Kestrelin ja Bowmanin vanhemmat kehittelivät kapinoidessaan yhteiskuntaa vastaan. Ei tämä ensimmäinen osa niin hyvä ollut kuin muistelin, mutta enköhän silti lue seuraavankin osan.
Arvosana: 3 ½ / 5

William Nicholson: Tuulen laulu
Englannin kielinen alkuteos: The Wind Singer (2000)
Tammi 2002
330 s.

Tuuli tulessa trilogia:
Tuulen laulu
Ylivaltiaan orjat
Tulilaulu