torstai 9. toukokuuta 2013

Orson Scott Card: Seitsemännen pojan seitsemäs poika

Tätä kirjaa olen monesti katsonut kirjastossa, mutta aiemmin en ole innostunut siitä tarpeeksi, että se olisi tarttunut mukaan. Nyt se kuitenkin oli seuraavana vuorossa Goodreadsin to-read-jonossa, joten päätin viimeinkin kokeilla millainen kirja on.

Seitsemännen pojan seitsemäs poika sijoittuu 1800-luvun Amerikkaan, missä on ihmisten sydämiin ja tulevaisuuteen näkeviä soihtuja ja muutenkin ihmiset ovat tottuneet tekemään pieniä loitsuja. Alvin Millerin suurperhe on muuttamassa asumattomille seuduille, kun hänen seitsemäs poikansa Alvin junior syntyy. Paikalla on myös soihtu 5-vuotias pikku Peggy, joka näkee, että vauva kuolee nuorena, jollei hän suojele Alvinia ja sido kohtaloaan Alviniin.

Pikku Alvin perheineen perustaa Riuskan kylän. Alvinille tuntuu tapahtuvan alvariinsa pieniä onnettomuuksi, mutta hän tuntuu aina selviävän niistä naarmuitta. Alvinin isästä tuntuu, että itse vesi haluaisi tappaa Alvinin, mutta jokin suojelee häntä. Alvinissa on muutakin erikoista. Seitsemännen pojan seitsemäntenä poikana hänellä on kyky saada maailma toimimaan niin kuin itse haluaa. Alvin vain ei itse ole tajunnut sitä.

Ja kun hän katsoi, asiat olivat aivan niin kuin hän oli tiennyt niiden olevan - Pikku Al seisoi paikoillaan katsellen pää kenossa sileäksi höylättyä puuta, joka murskaisi hänet tomuksi kirkon lattiaa vasten. Mikään muu ei vahingoittuisi - koska hirsi oli litteä, törmäyksen voima jakaantuisi tasaisesti koko sen pituudelta. Poika oli niin pieni, ettei hän edes hidastaisi kurkihirren vauhtia. Hän kuolisi, murskaantuisi, ja hänen verensä valuisi pitkin kirkon valkoista puulattiaa. Tahra ei lähde siitä ikinä, Thrower ajatteli - mieltä vailla, mutta eihän ihminen voi hallita ajatuksiaan kuoleman hetkellä.
Thrower näki törmäyksen sokaisevana valonvälähdyksenä. Hän kuuli puun paukahtavan puuhun. Hän kuuli ihmisten kirkunan. Sitten hänen näkönsä palasi ja hän näki kurkihirren lojuvan lattialla, toinen pää juuri siinä missä pitikin, aivan niin kuin toinenkin, mutta keskeltä hirsi oli katkennut kahtia ja kappaleiden välissä seisoi pikku Alvin kasvot kalpeina kauhusta.
(Seitsemännen pojan seitsemäs poika s. 60-61)

Kirjan alkutilanne oli aika mielenkiintoinen. Varsinkin soihtu Peggy oli kiinnostava hahmo ja siksi olin vähän pettynyt, ettei hänestä kerrottu kuin alussa ja ihan vähän lopussa. Enimmäkseen tarina keskittyi Millerin perheen perustamaan Riuskan kylään ja Alviniin. Ärsyttävin henkilö kirjassa oli pastori Thrower, joka halusi kitkeä pakanallisen noituuden kylästään kokonaan. Millerin perhe on tottunut käyttämään pieniä loitsuja ja siksi Throwerin päävihollinen tuntuukin olevan Alvin perheineen. Muuten kirja ei paljon tunteita herättänyt.

Seitsemännen pojan seitsemäs poika hienosti pohjusti sarjaa, mutta itse kirja oli hiukan tylsänpuoleinen. Mitään suuria tunteita se ei herättänyt. Mutta se herätti kyllä mielenkiinnon jatkon suhteen. Näistä lähtökohdista voi tulla vielä vaikka kuinka mielenkiintoinen tarina kunhan vauhtiin päästään.
Arvosana: 3/5

Orson Scott Card: Seitsemännen pojan seitsemäs poika
Englannin kielinen alkuteos: Seventh Son (1987)
Alvinin ensimmäinen kirja
Otava 1997
s. 284

30Koetus tilanne: 12 367 / 30 000

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti