J.S. Meresmaa: Mifongin perintö

"Neljä kirjaa, joista vasta yksi on meillä, ja vuosi aikaa siihen Agautr. Ehdimmekö me?"
"Meillä on nyt neuvosto takanamme ja Bran on edistynyt hyvin. Kyllä me ehdimme."
Verna ei ollut vakuuttunut. "Mutta sitten on vielä se lapsi. Kuningattaren on tultava raskaaksi viimeistää keväällä, muuten -"
 "Me ehdimme, Verna", Agautr keskeytti hänet. "Minä pidän huolen siitä, että me ehdimme."
(Mifongin perintö s. 144)

Dante Rondestani matkaa veljensä lähettämänä Merontesiin hakemaan yhtä Keisarin kirjoista. Perillä Dante tulee pelastaneeksi jokeen tippuneen prinsessa Ardisin. Dante palkataan Ardisin henkivartijaksi, kunnes tämä on saatu naimisiin Belonen kuninkaan Landisin kanssa.   Dante ja Ardis ihastuvat toisiinsa, mutta heidän on mahdotonta olla yhdessä, kun Keisarin piirillä on suunnitelmia Ardisin varalle ja he tavoittelevat samoja Keisarin kirjoja kuin Danten veli Arran. Dantelle ja Ardisille onkin luvassa suuria seikkailuja.

Mifongin perintö aloittaa uuden kotimaisen fantasia trilogian. Takakansi tekstin perusteella kirja vaikutti mielenkiintoiselta, mutta en odottanut, että kirja olisi aivan niin hyvä kuin se lopulta oli. Kirja sisältää paljon vauhdikkaita tapahtumia historiallisessa ympäristössä. Ja lisänä hippunen romantiikkaa. Siis juuri sellainen kirja, jollaisista minä eniten pidän. Paikoitellen kirja oli hiukan ennalta arvattava, mutta toisaalta välillä se pääsi yllättämään.

Dante oli mielenkiintoinen hahmo, johon tykästyin heti alussa. Ja varsinkin hänen puumaansa Reuhun. Ardis taas oli aluksi hiukan ärsyttävä, mutta hän kehittyi valtavasti kirjan aikana. Keisarin piirin suurmestari Agautr jäi vähän etäiseksi, mutta hänen vaimostaan Vernasta ja tämän menneisyydestä olisi ollut mukava tietää vähän lisää. Alun päähenkilö luettelosta oli aluksi paljon apua, ennen kuin tutustui henkilöihin kunnolla, joten iso plussa siitä.

Mifongin perintö on yksi niistä harvoista kirjoista, joita ei malta laskea kädestään, mutta toisaalta sitä teki mieli säästellä, että se kestäisi kauemmin. Mifongin perintö on parasta kotimaista fantasiaa, jota olen pitkään aikaan lukenut ja se kipusi samantien lempikirjojeni joukkoon. Ja kirja jäi niin mielenkiintoiseen tilanteeseen, että jään innolla odottamaan jatkoa.
Arvosana: 5/5


J. S. Meresmaa: Mifongin perintö
Karisto 2012
s. 470