Ihmeellinen sanonta. Se oli käytännöllisesti katsoen taikuutta jo itsessään. Se vain...paransi asiat. Ai että hai vei sinulta jalan? Ei hätiä mitiä. Polttiks sua meduusa? Ei hätiä mitiä. Ootsä kuollu. Kyllä se siitä! Ei hätiä mitiä! Kumma kyllä se näytti tepsivän.(Viimeinen manner s. 159)
Näkymättömän ykiopiston Kirjastonhoitaja on sairastunut. Hän aivastaa ja muuttuu joksikin muuksi. Velhot osaisivat parantaa hänet taikuudella, jos joku heistä muistaisi hänen nimensä. Ainoa, joka ehkä tietää Kirjastonhoitajan nimen on Rincewind, joka on jossain EksEksEksEks mantereella. Yrittäessään selvittää missä tämä manner on arkkikansleri Ritkuli, Dekaani, Uudempien loitsujen lehtori, Vanhempi paimen, Epämääräisten opintojen lehtori, Kirjastonhoitaja, Kvestori, Aatos Stibbons ja yliopiston talouden hoitaja rouva Vihtlov päätyvät menneisyyteen.Rincewind yrittää selviytyä EksEksEksEks mantereella syömällä ötököitä ja putoamalla vesikuoppiin. Ja tietenkin juoksemalla karkuun. Rincewindiä piinaa myös puhuva kenguru Skrupu, joka syyttää Rincewindiä, kaikesta mikä on pielessä mantereella.
Tämä kirja oli taas taattua Terry Pratchett tyyliä. Vauhdikkaita ja hieman sekavia tapahtumia haukasti kerrottuna. Tässä kirjassa on oikeastaan kaksi tarinaa, jotka yhdistyvät lopussa. Toisessa kerrotaan velhojen seikkailusta menneisyydessä ja toisessa Rincewindistä EksEksEksEks mantereella, joka muistuttaa Australiaa. Uskon, että moni Australia viittaus meni minulta ohi, mutta muutaman jutun tunnistin koulun englannin tuntien pohjalta. Siitä huolimatta huomasin hymähteleväni hiljaa itsekseni useammassa kohdassa.
Arvosana: 3/5
Terry Pratchett: Viimeinen manner
Kiekkomaailma #22
Karisto 2008
s.336
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti