lauantai 9. marraskuuta 2013

Andrzej Sapkowski: Haltiain verta

Pidin paljon edellisistä Noituri -sarjan osista. Ainoa vika niissä on ollut se, että ne ovat olleet novelli muotoisia, joten minun on ollut vähän vaikea päästä niihin sisälle. Nyt vuorossa on sarjan kolmas osa, joka on sarjan ensimmäinen romaani muotoinen osa.

Haltiain verta jatkaa edellisen kirjan kahdesta viimeisestä novellista tutun prinsessa Cirillan tarinaa. Prinsessa Ciri, Cintran leijonanpentu, on ihmeen kaupalla päässyt pakenemaan tuhotusta Cintrasta ja noituri Geralt on ottanut hänet suojelukseensa. Ciri pääsee opettelemaan noiturin taitoja Noiturien linnoitukseen. Paikalle kutsutaan myös velho Triss Merigold auttamaan Cirin koulutuksessa. Cirin olinpaikka kiinnostaa monia ja varsinkin salaperäinen Rience herättää Geraltin kiinnostuksen.

Täytyy sanoa heti alussa, että olen hyvin ihastunut tähän sarjaan. Vaikka edelliset osatkin olivat hyviä, vasta tämä sai minut kunnolla innostumaan. Yllätyksekseni suurimmassa osassa tässä kirjassa ei ollutkaan Geralt, vaan Ciri. Hänestä lukikin mielellään, sillä minusta Ciri on hyvin mielenkiintoinen hahmo. Geralt oli edelleen sopivan mystinen, mutta hänen roolinsa kirjassa oli yllättävän pieni verrattuna siihen, että aiemmissa osissa Geralt oli selkeästi pääosassa. Myös vanhat tutut Yennefer ja Valvatti esiintyivät kirjassa, vaikka heidänkään osuutensa ei ollut kovin suuri.

Kirjan tunnelma oli selkeästi erilainen kuin aiemmissa osissa. Nyt kirja oli enemmän jatkuvajuoninen. Haltia ryhmä Scoia'taelit eli oravat hyökkäilevät matkamiesten kimppuun ja puhutaan, että tulossa on sota haltioita vastaan. Lisäksi kerrotaan kuninkaiden juonittelusta ja puhutaan ennustuksesta, jonka mukaan maailma on muuttumassa. Kirjan loppukin oli sellainen, että jatkoa on selkeästi tulossa. Mitään kunnollista loppua, kun ei ollut. Kirja vain loppui jättäen melkein kaiken kesken. Se sai janoamaan lisää.

Tykkäsin tästä kirjasta valtavasti ja innolla odotan,että pääsen seuraavan osan kimppuun. Pidän sarjan huumorista ja tämän kirjan tarina vei mukanaan, muutamaa hiukan tylsää hetkeä lukuunottamatta. Ainoa mitä jäin kaipaamaan oli edellisistä osista tutut satuviittaukset, joita en tässä osassa huomannut ainuttakaan. Se ei kuitenkaan vaivannut paljon, kun kirja muuten oli niin hyvä.
Arvosana: 5 / 5

Andrzej Sapkowski: Haltiain verta
Puolankielinen alkuteos: Krew elfów (1994)
WSOY 2012
358 s.

The Witcher -Noituri:
Viimeinen toivomus
Kohtalon miekka
Haltiain verta
Halveksunnan aika
Tulikaste (ilmestyy suomeksi Risingshadown mukaan 30.5.2014)

30Koetus tilanne: 28 491 / 30 000

2 kommenttia:

  1. Sapkowskin sarjalla on Suomessa yllättävän paljon tykkääjiä, kuulun itsekin heihin. Tämä on tietenkin hyvä, sillä sarjan suomentaminen on jatkunut pidempään kuin olisin uskaltanut toivoa. Itse innostuin sarjasta kympillä jo ekan kirjan kohdalla, mutta tosiaan Haltiain veren yhtenäinen kerronta oli onnistunutta ja pidin kuinka tarinasta tuli entistä synkempi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, hyvä että sarjalle löytyy tykkääjiä Suomesta. On ärsyttävää, kun jonkin sarjan suomentaminen loppuu kesken. Toivottavasti tämän sarjan suosio säilyy, että saadaan kaikki osat suomeksi.

      Poista