maanantai 15. huhtikuuta 2013

Erin Hunter: Kuunnousu

Edellisessä Soturikissa kirjassa Keskiyö aloitettiin uusi sarja Uusi Profetia. Samalla kirjasarja sai hieman piristystä, kun siirryttiin uuteen sukupolveen ja tapahtumia seurattiin Vatukkakynnen ja Tulitähden tyttären Lehtitassun näkökulmista. Uusikuu jatkaa nyt Keskiyön tarinaa.

Tähtiklaanin valitsemat kissat ovat saaneet selville, että heidän kotimetsänsä on tuhoutumassa. Heidän täytyy palata kiireesti kotiin varoittamaan klaanejaan tuhosta ja saada klaanit yhdistymään. Matkalla vuorten yli he kohtaavat kuitenkin Kuohuvan veden heimon, jonka kissat uskovat, että Myrskyturkin kohtalo on pelastaa heidän heimonsa. Samaan aikaan kotimetsässä Kaksjalat ovat alkaneet tuhota melkein kaikkien klaanien reviiriä, joka kiristää klaanien välejä. 

Hän vaikeni kauhuissaan ja henkäisten, kun hirviön jyrinä voimistui yhtäkkiä, kuin koko taivas olisi revennyt ukkosesta. Suunnaton, kiiltävä hahmo tunkeutui aluskasvillisuuden läpi ja jyräsi hänen juuri huomaamansa kirvelin. Ratamohäntä päästi säikähtäneen ulvaisun ja syöksyi kohti lähintä puuta, kipusi kaarnaa pitkin ylös ja jäi ensimmäiseen oksanhaaraan turkki pörrössä niin, että näytti kaksi kertaa todellista suuremmalta. Lehtitassu painautui maassa olevaan kuoppaan. Hän katseli kauhusta kankeana, miten hirviö tarttui pienehköön saarneen ja repäisi sen maasta yhtä vähin ponnistuksin kuin hän kaivoi maasta takiaisenjuuren. Se nosti puun korkealle ilmaan ja pyöritti sitä kuin valtavaa raajaa karsiessaan siitä oksat. Lehtitassun ympärille alkoi sataa puusilppua, joka ropisi maahan kuin rakeet.
(Kuunnousu s. 246)

Kaikissa aiemmissa kirjoissa juonta on viety eteenpäin aina Myrskyklaaniin kuuluvan kissan näkkulmasta. Tässä kirjassa siihen tulee kuitenkin muunnos, kun ääneen pääsee Jokiklaanin Myrskyturkki ja tämän sisar Sulkahäntä. (Toisaalta heidän isänsä on kyllä Myrskyklaanista.) Toivottavasti sarja jatkaa samalla linjalla. Olisi mielenkiintoista lukea esimerkiksi Varjoklaanin näkökulmasta, joka tähän asti on kuvattu toistuvasti pahaksi. Jos taas ajattelee valittuja kissoja, niin myös aina vastaan panevan Varistassun näkökulma voisi olla mielenkiintoinen.

Kirjan juoni oli ihan mukiiinmenevä, mutta paikoin hiukan tylsänpuoleinen. Mutta lopun tapahtumat ja se cliff hanger mihin kirja päättyi sai janoamaan lisää. Kirjan tyyli edelleen on loistava. Kissojen käyttäytyminen vaikuttaa hyvin kissamaiselta ja sen takia on helppo kuvitella tapahtumia. Se on kyllä tämän sarjan suurin ansio.
Arvosana: 3/5

Erin Hunter: Kuunnousu
Englanninkielinen alkuteos: Moonrise
Sorikissat: Uusi Profetia 2
Art House 2012
s. 285

30Koetus tilanne: 10 109 / 30 000
Jes, jo yli kolmasosa tavoitteesta luettu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti